9.6 -12 Kävimme mutkan Tuurissa. Keli oli aurinkoinen ja reissu muutoinkin mukava!
Remo menestyi oikein hienosti, mutta Ramppa oli kyseiselle tuomarille liian raskas.
Tässä poitsujen arvostelut:
Tuomari Paula Heikkinen- Lehkonen
Rambo Avo Eh3
Vahva ja urosmainen, lyhyt runkoinen uros. Leveä kallo, pitkä kaula. Hyvä lapakulmaus ja täyteläinen eturinta. Hyvä rintakehän syvyys ja tilavuus. Vankka luusto. Hyvä selkälinja. Takakulmaukset voisivat olla voimakkaammat. Voisi kokonaisuutena olla hieman jalompi ja askeleissa olla enemmän ulottuvuutta.
Remo Val Eri1, PU2
Jalo ja tyylikäs, kohtuullisen kokoinen uros, jolla hyvät mttasuhteet ja hyvä rakenne. Rintakehässä hyvä syvyys ja tilavuus. Hyvä pään pituus. Kuono voisi olla täyteläisemp ja alaleuka voimakkaampi. Pitkä kaula. Kaunis ylälinja. Kevyet liikkeet, joissa hyvä ulottuvuus.
:o) Jeeeeeee.... Hienoa Remppa!
XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
16.6 -12 Suuntasimme Vaasan lentokentän läheisyyteen Pupujuoksuihin :)
Juoksupaikan nähtyämme olin varma ettei monikaan pystyisi juoksemaan tuolla pellolla, jossa heinä oli vähintäänkin metrin pituinen ja keskellä kiemurteli kapea väylä :o
No, yllättävän hyvin kisa saatiin kuitenkin vietyä läpi ja loppupuheen vuorossa pahoiteltiin sitä ettei heinää oltu ehditty leikkaamaan paremmin ... täysin ymmärrettävää, kun nämä hommat tehdään talkoilla!
Keli oli puolipilvinen ja kaikinpuolin hyvä kisaamiseen ...
Täytyy myöntää että perhosia oli normaalia enemmän vatsassa alkulähdössä ...
Ramppa oli ihan hurjana lähtöpaikalla ja ehti pyörähtää kahdesti ympäri ennen IRTI- komentoa. Onneksi se oli oikeassa suunnassa juuri silloin kun viehe starttasi ja lähtö oli jälleen huikean nopea! Pitkän heinän vuoksi juoksusta ei itse pystynyt näkemään kuin lähdön ja maaliin tulon ... Rambon kimeän haukunnan ansiosta kuulin missä mentiin eikä kauaakaan kun jäbä jo ilmestyi yksin vieheelle, kaveri oli pudonnut ojaan (onneksi ei sattunut kuinkaan)
Hienot alkuerä pisteet 254 ja toinen tila alkuerien jälkeen ...
Ja eiku finaaleja jännittämään ...
Robin oli ilmoitettu vetskuihin, mutta niinhän siinä kävi kuten etukäteen arvelinkin, että pikku-ukko hukkasi vieheen alkuerässä ja kisa loppui siihen :/ Mutta mikä tärkeintä, koiralla näytti olevan hauskaa kun pääsi käymään pikkuspurtin pupua jahtaamassa:):)
Finaalissa Ramppa kilpaili veljensä Zeron kanssa, joka johti alkuerien jälkeen!
Lähtö oli molemmilla sähäkkä ja lähettäjän mukaan ne olivat ainut pari joka juoksi ensimmäiseen 90 asteen mutkaan puhtaasti!
Finaalirata oli ae rataa vieläkin haastavampi sillä heti lähdössä, muutaman metrin jälkeen oli toi jyrkkä mutka jossa vedettiin pitkäksi ... sitä jännitinkin, mutta turhaan, Ramppa on yllättävänkin ketterä pellolla!
Puoleen väliin juoksijat ehtivät kunnes moottorin ääni sammui ja me lähtöalueella että: MITÄ TAPAHTUI??? hukkasivatko vieheen????
Ehei onneksi,
vieheenvetonaru oli katkennut ja lähtö uusittiin sieltä mihin koirat olivat jo ehtineet juosta .... Siinä sai omistajatkin kuntoilua kun juostiin pellolla edestakas, huh!!!:D
Loppu hyvin kaikki hyvin ja Ramppa sai 6 pistettä enemmän finaalijuoksusta kuin veljensä, joten VOITTO TULI KOTIIN kera SERTIN!!!
Mutta käytiinhän tiukka kisa veljesten kesken :o)
Huuuuurjan Paljon Onnea mamman vauhtiveikolle!!!!!!:)
Tästä on hyvä lähteä jahtaamaan kolmatta sertiä:)
Näihin kuviin ja tunnelmiin,
ÄRRÄTIIMINVÄKI TOIVOTTAA HAUSKAA JA TURVALLISTA JUSSIA IHAN JOKAISELLE!!!:):):):)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti